Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on lokakuu, 2016.

Halloween-haastekooste

Kuva
Päätin tarttua Yöpöydän kirjat -blogin Halloween-lukuhaasteeseen (1.-31.10.2016) sillä syystunnelmointiini kuuluu joka tapauksessa olennaisena osana jännärien lukeminen. Kauhu on kirjalajeista rakkainpani, ja sieltä erityisesti ajan patinoimat teokset. Niina oli blogissaan koonnut mukavan listan ehdotuksia, joista sain valittua luettavat kirjat vaivattomasti.  Luin haasteeseen seuraavat viisi. 
Jeff Long, Tilinteon hetki  Jälkipyykki: Mukiinmenevä trilleri. Nyt kun olen antanut lukukokemuksen hautua, voin todeta, että kirja oli lukemisen arvoinen. Näen vieläkin mielessäni elävästi kirjan salakaupungin. Voisin kuvitella lukevani lisää Longia.
Marko Hautala, Unikoira Jälkipyykki: Hautalaa luen ehdottomasti jatkossakin. Pidin hänen henkilöhahmoistaan, kuvasin niitä raikkaiksi ja olen edelleen samaa mieltä. Kirjassa oli myös yllättävää tilannekomiikkaa. Ihana, erilainen kauhukirjailija!
Anne Rice, Veren vangit Jälkipyykki: Veren vangeista tykkääminen tuntui jollain tapaa väärältä. Mutta tämä o…

Dolores Redondo: Luualttari (2016) Baskimaan murhat #2

Kuva
Siinä ongelma juuri onkin, emme tunnu oppivan mitään historiasta.  Dolores Redondo, Luualttari

Rikosylikonstaapeli Amaia Salazar tutkii espanjalaisessa kylässä, Navarrassa, naismurhien sarjaa. Naisten puolisot ovat epäilemättä syyllisiä, mutta vaikuttaisi, että heitä on ohjannut tekoihin yllyttäjä. Miehille on yhteistä se, että jokainen heistä päätyy murhatyön jälkeen itsemurhaan, jättäen viestiksi sanan tarttalo. Osa surmatyön tekijöistä jättää viestinsä nimenomaan Amaialle, ja näin Amaia on entistä enemmän kytköksissä rikoksiin. Kylällä, josta surmatut naiset ovat kotoisin, on synkkä menneisyys, johon sekoittuu vahvasti vuosisatoja vanhat taikauskomukset ja seudun mytologia. Kirja käsittelee äitiyden haasteellisuutta yhdistettynä rikostutkijan ammattiin, sillä Amaia saa kirjassa esikoisensa. Hän joutuu läpikäymään yhä uudelleen rankkaa lapsuuttaan skitsofreniaa sairastavan äitinsä varjossa tullessaan itse äidiksi. Dolores Redondo on nouseva espanjalainen kirjailija, joka höystää kirj…

Miksi luen?

Kuva
Luen, jotta tuntisin enemmän. Kun taas pitkästä aikaa aloin lukea enemmän, olen alkanut nähdä mitä kummallisempia unia. Näen maisemia ja paikkoja, jotka ovat monimutkaisempia kuin luulin pystyäni kuvittelemaan. Muistan paremmin värit ja sanat. Olen pohdiskeleva luonne, kirjat ovat pähkinöitä purtavaksi. Minulla on hyvä mielikuvitus, johon voisin upota päiväkausiksi. Nautin siitä, kun näen kirjan mielessäni. 
jotta löytäisin. Olen joskus ollut pitkiäkin aikoja lukematta. Silloin saatoin nähdä unia, joissa luen. Kaipaan lukemista, kuten mitä tahansa rakasta harrastusta. Tiedän, että pitkänkin tauon jälkeen tulen aina palaamaan tähän harrastukseen. En tiedä rakastanko kirjoja jopa enemmän kuin lukemista. Pienenä pidin kirjoja vain käsissäni ja pidin siitä miltä ne tuntuvat, en ollut mikään lukutoukka, mutta kasvoin kirjojen keskellä sillä siskoni luki paljon. Olen aina ollut oman tieni kulkija, enkä tuolloin halunnut ottaa siskon harrastusta omakseni. Luin omassa hiljaisuudessa, ääntä pit…

Anne Rice: Veren vangit (1992)

Kuva
Olin kaksikymmentäviisivuotias kun minusta tuli vampyyri, silloin oli vuosi 1791. Anne Rice, Veren vangit


Anne Ricen Veren vangit on Louisin kirjanpituinen pohdinta ihmisyyden rippeistä, jotka eivät katoa hänestä vuosisadoissakaan. Louis on ollut 25-vuotias komea nuorimies, kun vampyyri Lestat iski hampaansa häneen tehden hänestä kuolemattoman. Alkuhämmennyksen jälkeen Louis ymmärtää olevansa aivan erilainen vampyyri kuin Lestat. Hänen mielensä täyttää lukemattomat kysymykset; Onko Jumala olemassa? Onko Paholainen olemassa ja olenko hänen kätyrinsä? Olenko tuomittu kadotukseen synneistä joita teen? Louis  tuntee ihmisyyden vielä syvällä sielussaan, tarkkana oikeudentuntona, ja toisaalta vampyyrinluonto saa hänet tappamaan joka yö. Veren vangit ottaa vampyyriaiheen käsittelyyn filosofiselta kantilta ja saa aiheesta irti enemmän kuin mikään aiempi vampyyrikirja, jonka olen lukenut. Olen luku-urakan jälkeen suorastaan nääntynyt, niin kuin minustakin olisi vedetty veret kuiville. Loppua ko…

Jeff Long: Tiliteon hetki (2005)

Kuva
Kaupunki alkoi asua hänessä.  Jeff Long, Tilinteon hetki


Päättäväinen Molly Drake, nuori kunnianhimoinen journalisti, matkaa Kambodzaan toiveissaan tehdä Times-lehteen vuosisadan lehtijuttu Vietnamin sodassa kadonneiden amerikkalaissotilaiden jäännöksistä. Mollylla on kuitenkin huono onni matkassa ja hän saa häädön kaivauksilta. Molly ei silti tahdo lähteä Amerikkaan ennen kuin uraauurtavan lehtijutun ainekset ovat kasassa. Hän on satsannut matkaan paljon, ostanut jopa kymmenen tuhannen dollarin arvoisen kameran. Molly on jo luovuttamaisillaan, kun omituinen Luke lähestyy kahvilassa ja kertoo löytäneensä mielin määrin sotilaiden jäänteitä, ja on valmis johdattamaan Mollyn ja arkeologi Duncanin unohdettuun viidakkokaupunkiin. Matkaan lähtee myös veljensä jäänteitä etsivä kuumakalle John Kleat.
Jeff Longin yliluonnolliseksi kääntyvässä trillerissä on kaikki hyvän kirjan ainekset, mutta laimea lopputulos. En ymmärrä itsekään miksi lopputulos jäi niin vaisuksi. Ensimmäiset 150 sivua luin h…

Aino Kallas: Reigin pappi (1926), Barbara von Tisenhusen (1923), Sudenmorsian (1928)

Kuva
Näin ovat taivaan tähdet alusta alkaen minut tuskan ja kuoleman lapseksi tienneet, ja Skorpioni on minun merkkini ollut.  Aino Kallas, Reigin pappi


Aino Kallaksen 1920-luvulla kirjoitetussa kokoelmateoksessa sukelletaan taikauskon, teloitusten ja luokkajakojen maailmaan. Tapahtumat sijoittuvat pääosin Liivinmaalle (historiallinen alue, joka käsittää nykyisen Etelä-Viron ja Pohjois-Latvian). Kristinusko saa kirjassa ison osan, sillä maa-alueella on tehty 1000-luvun alussa ristiretkiä pakanauskontojen hävittämiseksi. Taikausko elää vielä kirjan sivuilla.Reigin pappiAnno 1592 syntynyt Paavali Anteronpoika Lempelius, tuntee sydämessään vihaa, vimmaa ja kiivautta, joka on tullut häneen taakkana tähtitaivaan eläinradalta. Isänsä pappissukua kunnoittaen lähtee hän samalle tielle, ja päätyy kaukokaipuussaan Liivinmaalle Tallinnaan pappismieheksi. Löytää hän hyväsukuisen neitsyenkin, Catharinan, joka on hipiältään puhdas ja kuin valkaistu, niin kuin rantakivet, jotka kauvan ovat veden rajassa v…

Marko Hautala: Unikoira (2012)

Kuva
Joonas oli aivan lähellä olentoa nyt. Ei mitään pelättävää, hän sanoi itselleen. Se on osa minua. Silti, tai ehkä juuri siksi, hän tunsin pelon kiihdyttävän hengitystä, kihelmöivän ohimoilta sormenpäihin ja varpaisiin saakka. Hän pysähtyi. Kuka sinä olet? Joonas kysyi. Marko Hautala, Unikoira 

Joonas on kokenut raskaan eron. Viisitoista vuotta turhaa uskollisuutta on vetänyt miehen mielen matalaksi. Erosta on jäänyt soimaan korviin  ex-naisen lyttäävät kommentit. Meeri on jättänyt hänet uuden miehen takia, ja odottaa tälle jo lastakin. Tylsä toimistotyö pitää miehen rutiineissaan, mutta mieltä vaivaa tyhjyys. Joonas kiertää päivästä toiseen samaa kehää, eikä hänellä ole kunnianhimoa uralla etenemiseen. Taloon tullut uusi pomo, Torsti, on kiusankappale kehittämisideoineen. Mukavampaa olisi vain istua kahvipöydässä kuunnellen toimiston akkojen hyväntahtoista nälvintää. Joonaksen mieli tuntuu yhtä kuivettuneelta kuin miehen seuraelämä, ja siksi hän osallistuu eidolon-kurssille, joka on ka…

Bram Stoker: Dracula (2007)

Kuva
Nuori neiti on huonona, kovin huonona. Hän tarvitsee verta, ja verta hänen täytyy saada tai hän kuolee. Bram Stoker, Dracula


Moni tietää Draculan tarinan, tai niin ainakin oletan. Kerrataan silti. Kirja alkaa siitä, että lakimies Jonathan Harker matkaa Lontoosta Transsylvaniaan, syrjäiseen maailmankolkkaan, jossa kreivi Dracula asuu jylhässä linnassaan. Jonathan Harker on tullut hoitamaan kreivi Draculan lakiasioita; Dracula on nimittäin ostamassa asuntoa Lontoosta. Draculan saatanalliseen suunnitelmaan kuuluu päästä Lontooseen, jossa hän aikoo kasvattaa vampyyriarmeijaa. Kreivillä on kuitenkin vastassa hyväsydämisten ja vahvaluontoisten herrasmiesten kerho. Iki-ihana professori van Helsing, mielisairaalan tohtori Seward, lordi Godalming, asianajaja Jonathan Harker ja herrasmiesten herrasmies Morris. Bram Stokerin Dracula, vampyyrikirjallisuuden raamattu, ilmestyi jo vuonna 1897. Aika on kohdellut tarinaa kuin hyvää viiniä, joka on parantunut vuosien saatossa. Olen iloinen, että luin t…

Simo Hiltunen: Lampaan vaatteissa (2015)

Kuva
Äijä sinkosi äidin kimppuun, että jo nyt on perkele. Molemmat kaatuivat lattialle. Äijä makasi hajareisin äidin päällä ja löi ja löi ja löi. Viimeinen isku osui suuhun. Rusahti. Äijä nousi ylös, äiti heti perässä. Se piteli hampaitaan, verta turskui kuin härästä. Sitä roilahti myös Laurin olkapäälle. Lauri nosti katseensa ja näki äitinsä yläpuolellaan verissä suin.
Simo Hiltunen, Lampaan vaatteissa


Lampaiden vaatteissa -kirjan päähenkilö Lauri Kivi on kotoisin outokumpulalaisesta perhehelvetistä. Lapsuuden Laurille pahuus oli nyrkin, pullon ja lauantai-illan epäpyhä kolminaisuus. Sieltä ponnisten Laurista kasvaa tunteensa salaava rikostoimittaja. Yksin elävä mies, joka haluaa samalla muistaa ja unohtaa. Kun perhesurmia alkaa tapahtua, Lauri määrätään ottamaan jutut haltuunsa. Surmat nivoutuvat Laurin omaan kohtaloon verisellä tavalla. Tämän kirjan lukeminen muistutti päivänkakkaran nyppimistä. Mielipide kirjasta vaihtui nimittäin yhtä nopeaan tahtiin kuin kakkarasta ehtii haituvia nyki…

Katsaus Halloween-haasteeseen

Kuva
Ajattelinpa sekoittaa lusikkani soppaan ja käydä Halloween-haasteeseen. Tarkoituksena on siis lukea teemaan sopivaa kirjallisuutta lokakuun ajan. Kauhun suuntaista minulla oli joka tapauksessa aikomuksena tässä kuussa lukea, joten oli helppo ottaa Yöpöydän kirjat-blogin haaste vastaan.


Tästä klikkaamalla pääset haasteeseen

Kirjastossa käytyäni matkaan tarttuivat seuraavat:
Bram Stokerin Dracula.

Marko Hautalan Unikoira (koska Kuokkamummo oli menossa ja halusin silti lukea Hautalaa.) 

Aino Kallasta. Luin muutaman rivin jo kirjastossa ja vaikutti eeppiseltä.

Jeff Longin Tilinteon hetki. Tästä en sano mitään, ennen kuin olen lukenut. 

Anne Rice, Veren vangit. Vampyyrit aiheena epäilyttää, mutta katsotaan. Saattaa olla ihan helmi, mistä sen tietää? 

Riitta Jalonen: Kirkkaus (2016)

Kuva
Sellainen minusta oli tullut. Karvainen olio, jonka silmät paloivat pimeässä pensaikossa. Kaikki ihmiset, jotka ne näkivät, pelästyivät, he joko jähmettyivät paikoilleen tai juoksivat pakoon. He eivät voineet tietää, että oksien suojassa eteensä tuijottava pöllö olisi mielellään pudottanut yhden höyhenen peitostaan ja antanut sen ohikulkijalle kannettavaksi omasta painavasta taakastaan.

Joko olette lukeneet kyllästymiseen asti postauksia Riitta Jalosen Kirkkaudesta? Tässä tulee nimittäin vielä yksi. Kirjaa on luettu antaumuksella blogeissa ja ettepä usko kuinka iloinen olen siitä, tässä on nimittäin kirja joka on Lukemisen Arvoinen, isolla ällällä ja aalla.
Kirkkaudessa skotlantilainen kirjailija Janet Frame, outolintu, matkaa lapsuudesta aikuisuuteen. Tämä on hänen fiktiivinen elämäkertansa. Janet pitää sisällään siskojensa kuolemaa, veljensä sairautta, isänsä vihaa ja äitinsä surua. Pitää sisällään antamatta kenellekään sitä kannettavaksi. Harva ymmärtää tämän naisen puhetta, komment…

Jennifer Egan: Sydäntorni (2013)

Kuva
Danny nojautui niin lähelle serkkuaan, että heidän naamansa melkein koskettivat. Howard, kuuntele minua. Minä pidän koneista. Minä rakastan niitä. En voi elää ilman niitä, enkä halua edes yrittää elää ilman niitä. Rehellisesti sanoen, leikkaisin mieluummin pallini irti kuin asuisin minuuttiakaan sinun hotellissasi.
Jennifer Egan, Sydäntorni

Keskiössä ovat serkukset Danny ja Howard. Vielä lapsuusaikoina Danny on ollut se tosihyväpoika, joka menestyi jalkapallossa ja sai rikkaalta isältään paljon päänsilityksiä. Howard puolestaan on ollut hyväuskoinen nynny, josta kukaan ei odottanut menestyjää. Aikuisiällä osat ovat vaihtuneet päälaelleen, ja Howardista on tullut monimiljonääri. Hän perustaa hotellia Itä-Eurooppaan, ja kutsuu rikoskierteeseen vajonneen serkkunsa Dannyn siipiensä suojaan. Jännitteen kirjan ylle luo Dannyn ja Howardin suhde, lapsuuden salaisuus. Ja hyvin luokin. Sydäntorni on hankalasti kuvailtava teos. Se on viihdyttävä, sutjakka, vertauskuvallinen, kauhuaspektia sisältä…

Anna-Kaari Hakkarainen, Purkaus (2014)

Kuva
"Miksi sinä haluat Vigdis tulla?" Kjarri kysyi.
"Minä haluan, että me kolme elämme onnellisina pienessä punaisessa talossa ja että makuuhuoneen ikkunasta näkyy vuori ja että iltaisin me kaikki keräännymme saman pöydän ääreen syömään."
Kjarri ja Birk istuivat hiljaa, nyökkäsivät ehkä. Anna-Kaari Hakkarainen, Purkaus


Purkaus on Islannin saarelle sijoittuva melankolinen kolmiodraama. Veljesten Kjarrin ja Birkin lapsuus saa käänteen, kun eräänä päivänä saarelle ilmestyy kaunis Vigdis. Lapsista muodostuu erottamaton kolmikko, joka nähdään aina yhdessä. Iän myötä jännite kolmikon välillä alkaa kasvaa, kunnes se on purkauduttava jollain tavalla. Kukaan ei tahtoisi pilata sitä mitä heillä on, mutta ihastuksia tulee. Veljekset tekevät sopimuksen, sovitaanko että kumpikaan meistä ei saa Vigdistä. Mutta onko hyvä niinkään, saako kukaan lopulta heistä sitä, mitä tahtoo?  Veljeys on tämän tarinan suola. On Vigdiskin hyvä hahmo, sitten kun hän saa oman kertojaosuutensa, mutta velje…