Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on helmikuu, 2017.

Anne Leinonen: Metsän äiti (2017)

Kuva
Vihainperän käkkyrät männyt ovat sukupolvien saatossa nähneet paljon. Kun Riina palaa vuosien jälkeen töihin kotiseudulleen, hän törmää rauhallisen maalaiskylän sinnikkääseen vaikenemiseen. Onko nuoren naisen surmaaja yhä vapaana, ja miksi Riinan valvepainajaisissa toistuu yhä uudestaan kuva mökkiinsä palavasta miehestä? Kun naapurin kellarista löytyy kuollut mies, Riinan on pakko alkaa tutkia Vihainperän menneisyyttä. Hänen on selvitettävä, miten hänen hulluksi tullut äitinsä liittyy näkyihin - ja onko hän itse vaarassa. Yllä esitetty takakannen teksti sai minut kiinnostumaan. Salaperäiset metsät ja suot, joissa olen aina tuntenut kuin minua tarkkailtaisiin, kuin luonnolla olisi sielu ja silmät, kuin se hengittäisi niskassani ja pitäisi sisällään salaisuuksia. Kuinka paljon on tapahtunut juuri tässä metsässä, aikojen alusta asti, kuinka paljon luonto on nähnyt? Sitä mietin, toisinaan. Kotiseudulla on minulle iso merkitys, vaikka siellä harvoin enää käyn. Siellä on muistot, juuret, rau…

Marisha Rasi-Koskinen: Eksymisen ja unohtamisen kirja (2017)

Kuva
Sillä jokaisessa ihmisessä on kaikki mitä hän on kantanut sisällään, joka ainoa keskustelu ja kosketus, jokaiset kasvot jotka on nähnyt, jokainen peili josta on heijastunut, jokainen sana, jokainen uni, jokainen kyynel, ne kaikki ovat siellä sisällä. Ne ovat kehossa, muistoina joista vain osalle on olemassa sanoja. Häädön saanut perhe lähtee yön pimeys turvanaan karkuun velvoitteitaan. Äiti kehottaa Julia-tytärtä ottamaan mukaan jotain, muistoja, mitä vain, kunhan jotain konkreettista, josta näkee mitä on ollut, jota voi pidellä. Silti äiti pyytää hiljaisuutta, unohtamista, pelkää tyttärensä muistoja, sanoo painajaisia näkevälle kaikki on hyvin jos ei ajattele sellaisia asioita. Kaikki kokemukset kuitenkin jäävät aina jonnekin, muokkaavat ihmisistä sitä mitä he ovat, vaikka yrittäisivät unohtaa.  Kirjasta tekee hienon se, miten monella eri tavalla sen voi tulkita. Rasi-Koskinen leikittelee ajankululla ja muistoilla. Jokainen hetki - mennyt ja tuleva - ovat koko ajan olemassa - ja …

Mikko Kamula: Ikimetsien sydänmailla (2017) (Metsän kansa #1)

Kuva
Pieni musta ukko seisoi karhun takana. Vanha Mökkö! Se oli sittenkin tullut apuun. Nokinen haltija seisoi kuin juurtuneena kiinni karsinan maalattiaan. Se piteli kaksin käsin karhun hännästä kiinni, eikä valtava eläin päässyt liikkumaan vaaksaakaan eteenpäin.

Jos taiat, tietäjät, haltijat ja muu kotimainen vanha tarusto kiehtoo ja kiinnostaa, tässä on jotain sinulle. Metsän kansa -trilogian avausosassa lukija viedään 1400-luvun Savoon. Olavinlinna on rakennusvaiheessa, osa ihmisistä asuu jo kaupungeissa ja maksaa veroja ja on kääntynyt kristinuskoon, mutta moni on pitänyt metsänuskonnon ja asuu savupirteissään Tapiota, Ukkoa, Ilmaria, Ahtia ja muita muinaisia jumalia palvoen ja heille uhraten. Kamula on halunnut esikoiskirjassaan taikoa myytit eläviksi ja onnistuu suoristuksessaan hyvin. Ikimetsien sydänmailla kertoo uudisraivaaja Juko Rautaparran perheen elämästä. Lasten oikea äiti on kuollut (eikä esiinny kirjassa), mutta uuden puolisonsa Matelin kanssa Juko vastaa perhe-elämän moniin…

Mari Manninen: Yhden lapsen kansa (2016)

Kuva
Kun Kiinan poliitikot 1970-luvun lopussa päättivät yhden lapsen politiikasta, taustalla oli aito huoli kiinalaisten määrästä. He todellakin pelkäsivät maansa tukehtuvan ihmisiin. Pohdittiin, mistä kasvavalle väestölle saadaan ruokaa, saati parempi elintaso. 

Mari Manninen esittelee tietokirjassaan Kiinan paperittomat, syntymättömät, perheettömät, kurittomat, veljettömät, vaimottomat, lapsettomat, armottomat. Ne kaikki ovat yhden lapsen politiikan aikaansaannosta. Kuten Manninenkin totesi, ei oikeastaan ole kiinalaista johon yhden lapsen politiikka ei olisi vaikuttanut jollain tapaa. Joku on jäänyt lapsettomaksi, toinen vaille vaimoa, ja kolmas sisarettomaksi.Kuten Manninen kirjansa alussa varoittaa, kyyneliä saattaa vuotaa, ja niin teki. Kirja on järkyttävää luettavaa. En todellakaan tiennyt politiikalla olleen noin paljon henkisiä seuraamuksia ihmisten elämään. Olin pitänyt päätäni puskassa.
En tiedä järkytyinkö eniten saadessani tietää, että on tehty jopa pakkoabortteja ja joukkoster…

Jessie Burton: Nukkekaappi (2017)

Kuva
Nella Oortman nostaa uuden aviomiehensä kotitalon ovea koristavan delfiininmuotoisen kolkuttimen ja päästää sen putoamaan. Kolahdus nolottaa häntä. Kukaan ei tule avaamaan, vaikka häntä osataan odottaa.
On vuosi 1686. Vain 17-vuotias köyhän perheen tytär, Nella, naitetaan amsterdamilaiselle kauppiaalle, Johannes Brandtille. Nuori vaimo on kohdannut miehen vain kerran aiemmin eikä tiedä matkatessaan kotitilaltaan uuteen kotiinsa, mikä odottaa. Koti-ikävä tulee nopeasti. Vastassa on kylmänkalsea käly, Marin, joka vastaa Nellan tiedusteluihin epämääräisin vastauksin, jos vastaa ollenkaan. Missä on Nellan mies Johannes? Liikematkalla, Marin vastaa. Kun Johannes sitten palaa, hän tuntuu välttelevän tuoretta vaimoaan. Aviovuoteessa on yksinäistä. Johannes ei pidä siitä, että häntä häiritään. Nellan yksinäisyyttä hieman lohduttaa Cornelia-piika joka loihtii makeita piirakoita Nellan suruun. Nella saa mieheltään omituisen häälahjan, kalliin nukkekaapin, jota hän alkaa sisustaa. Nella ei suoraa …

D. H. Lawrence: Lady Chatterleyn rakastaja (1928)

Kuva
Ja sikäli se oli elämää - tyhjyydessä. Wragby oli olemassa, samoin palveluskunta, mutta haamumaisina, ei todella olevina. Connie kävi kävelyllä puistossa ja puistoon rajoittuvassa metsässä ja nautti yksinäisyydestä ja sen mysteeristä, potkisteli syksyn ruskeita lehtiä ja poimi kevään esikoita. Mutta se oli kaikki unta, hän itse oli hahmo, josta joku oli joskus lukenut, hahmo joka poimi esikoita, jotka olivat vain varjoja tai muistikuvia tai sanoja. Ei mitään todella olevaista... Ei kosketusta, ei yhteyttä mihinkään!

D. H. Lawrence. David Herbert Lawrencen (1885-1930) ehkä tunnetuin kirja Lady Chatterleyn rakastaja ilmestyi jo vuonna 1928, mutta miehen kotimaassa Englannissa vasta 1960 sen siveettömän kielen vuoksi. Hieman irstaammassa Suomessa kirja julkaistiin kymmenen vuotta aiemmin, 1950. Kirja kertoo pääosin Lady Chatterleyn ja riistanvartijan suhteesta. Suhteessa hetkauttavinta on se, että kaksi niin eri yhteiskuntaluokasta olevaa rakastuvat. Lady Chatterley, eli Connie, elää Wra…